Sivut

tiistai 27. joulukuuta 2016

Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Ransom Riggs)


Teoksen nimi: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille
Kirjoittanut: Ransom Riggs
Suomentanut: Virpi Vainikainen
Ilmestymisvuosi: 2011
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Sivumäärä: 350




"Olin juuri ennättänyt sopeutua ajatukseen, että edessäni oli hyvin tavallinen elämä, kun epätavalliset tapahtumat alkoivat. Niistä ensimmäinen oli raastava kokemus, ja kuten mullistavat kokemukset aina, sekin jakoi elämäni kahtia, aikaan Ennen ja Jälkeen. Monien muiden tulossa olevien epätavallisten asioiden tapaan tämä ensimmäinenkin liittyi isoisääni, Abraham Portmaniin"

Kaikki alkaa Yhdysvalloista, jossa Jacob elää varsin tavallista elämää Portmanin papan omituista käytöstä lukuunottamatta. Tämän kertomukset kauhistuttavista hirviöstä ja eriskummallisista lapsista uppoutuvat pienen pojan ajatusmaailmaan täysin, mutta vanhetessaan hän olettaa niiden olevan vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Kaikki tarinat lohkerokielisistä hirviöistä, jotka imaisevat sisäänsä eivät millään voi pitää paikkaansa. 

Vuodet kuluvat ja Portmanin pappa käy entistä kummallisemmaksi. Hän puhuu kaupunkiin saapuvista hirviöistä ja suojautuu kotiinsa lukkojen taakse. Jacobin isä olettaa sen johtuvan vanhuuden aiheuttamasta höperöitymisestä, mutta toisin on. Lopulta koittaa ilta jona Jacob saa hyvästellä niin isoisänsä koin entisen niin sanotun "normaalin" elämänsä.

" Isoisä makasi mahallaan köynnyspedillä, jalat levällään ja toinen käsi alle vääntyneenä, niin kuin hän olisi pudonnut maahan jostain korkealta. Olin varma, että hän oli kuollut. Aluspaita oli läpimärkä verestä, housut olivat riekaleina ja toinen kenkä tiessään. Pitkän aikaa saatoin vain tuijottaa, ja taskulamppuni valo pyyhki täristen isoisää. Kun sain taas henkeä, lausuin hänen nimensä, mutta hän ei liikahtanutkaan. 

Hirviöitä metsään paennut Portmanin pappa on tullut elämänsä päätepisteeseen. Jacobille tämä kaikki taas merkitsee uuden alkua. Papan lausuessa viimeiset sanansa pojanpojalleen hän uskoo, että tämä ottaisi ne todesta.

""Ei ole aikaa", hän kuiskasi. Sitten hän kohotti päätään, ponnistuksesta vapisten, ja hengähti korvaani: "Etsi lintu. Silmukassa. Vanhuksen haudan toisella puolella . Syyskuun kolmas, 1940." Minä nyökkäsin, mutta hän näki, etten tajunnut mitään. Viime voimillaan hän lisäsi: "Emerson - kirje. Kerro heille mitä tapahtui, Yakob."

Kaikesta hämmentyneenä Jacob jää miettimään isoisänsä sanoja ymmärtämättä niiden merkitystä ja todenperäisyyttä. Pojan kokemasta järkytyksestä huolissaan olevat vanhemmat järjestävät hänelle ajan psykologille ja Jacob alkaa pohtimaan asioiden todenperäisyyttä. Kaikki epäilykset eriskummallisista lapsista käyvät toteen, kun Jacob saa kirjeen, joka on peräsin Neiti Peregrineltä, tuolta eriskummallisten lasten "äidiltä". Totuudesta hämmentyneeltä hän vaatii saada tietää totuuden ja päästä katsomaan paikkaa, josta isoisän kuuluisa lapsuus on peräisin. Lopulta vanhemmat suostuvat ja Jacobin ja hänen isänsä yhteinen  matka kohti eriskummallista saarta voi alkaa.

Matka koituu kaikeksi muuksi kuin tavalliseksi turistivierailuksi. Sen aikana Jacob huomaa, etteivät eriskummalliset lapset ole niin pelottavia ja outoja kuin miksi heitä kuvataan. He ovat myös aivan todellisia, elämää täynnä olevia nuoria. Heillä on vain yksi huono puolensa. He ovat pysähtyneet paikoilleen ajan loukkuun, josta ei ole poistumista ellei halua päästä hengestään. Ystävystyessään näiden lasten kanssa Jacob voi hetken elää isoisänsä lapsuutta tuntien kaikki hänen kokemansa tuoksut ja  tunteet. Vaikka kuulostaa oudolta, hän voi vihdoin tuntea itsensä normaaliksi ja merkitykselliseksi kaikkien näiden ihmisten ympärillä, Mikään ei kuitenkaan ole ikuista, ei edes pysähdyksissä oleva aika?

Ransom Riggsin teos Neiti peregrinen koti eriskummallisille lapsille on kerrassaan eriskummallinen lukukokemus, jonka aloittaessaan ei voi oikein tietää mihin päätyä.


lauantai 3. joulukuuta 2016

Vaihdokas (Elena Mady)


Teoksen nimi: Vaihdokas
Kirjoittanut: Elena Mady
Ilmestymisvuosi: 2015
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 379



"Onko elämä elämisen arvoista, jos kukaan ei näe sinua, et edes sinä itse?


Miltä tuntuisi elää jonkun toisen elämää tietämättä hänestä juuri mitään? Olisiko normamätäalia astella päivästä toiseen kantaen vierasta kehoa? Usein haaveilemme, kunpa voisimme olla kuin joku toinen, jota ihailemme suunnattomasti. Totuus on kuitenkin toinen. Vieraan kehossa ei ole helppoa elää. On otettava vastuu toisen elämästä, kannettava vierasta kehoa kuin se olisi oma ja olla sinut uuden minänsä kanssa. 

Tällaiseen vastuuseen joutuu hyppääjä, nuori nainen, joka eräänä päivänä herää Alex Winterin kehossa. Hän on eräänlainen vaihdokas, joka on tottunut elämän lyhykäisyyteen ja menetykseen. Alkujärkytyksestä toivuttuaan hänelle käy ilmi perhettä koetellut tragedia, jonka seurauksena Alex on menettänyt vanhempansa. Tuntematta ketään hän sukeltaa uuteen elämäänsä, joka on täynnä surua ja kaipuuta, vastaamattomia kysymyksiä sekä salaperäisiä ja toisiaan seuraavia murhastrategioita. 

Alexin kehon omistava tyttö saa huomata, ettei kehen tahansa voi luottaa. Petetyt lupaukset ja valheet varjostavat hänen elämäänsä tavalla tai toisella, ja mielessä pyörii ajatus siitä, pitäisikö jättää tämä kaikki ja hypätä. Juuri kun elämä on käymässä sietämättömäksi saa Alex toivon kipinän elämänsä ensimmäisistä ystävyyden- ja rakkaudenhetkistä. Hän puntaroi elämänsä merkitystä ja sitä, mitä hän tulisi kaipaamaan, jos nyt lähtisi. Pystyykö hän antamaan anteeksi itselleen ja Alexille ja luottamaan, että elämä kantaa?

Elena Madyn teos Vaihdokas on kutkuttava trilleri täynnä fantasiaa, rakkautta ja salapoliisidekkareiden tunnelmaa. Koukuttava lukukokemus tarjoaa mahdollisuuden yllättyä yhä uudelleen toinen toistaan ihmeellisemmistä juonenkäänteistä. Päähenkilö Alexin kohtalo on olla maailman ulkopuolella leijaileva aave ja yhteiskunnan kummajainen. Erilaisuudellaan hän saa kuitenkin aikaan jotain merkittävää, Hän nimittäin koskettaa montaa ihmistä aidolla ja ehdottomalla rakkaudellaan. Vaikeuksista ja uskonpuutteesta huolimatta hän välittää ympärilleen valoa ja eräänlaista toivoa. Kirjan lukiessaan ymmärtää erilaisuuden, oli sitten kyse mistä tahansa, olevan rikkaus. 

Teos sijoittuu Helsingin lähistöllä olevaan Vaitiolan kylään, jossa Alex vanhempiensa menehdyttyä asuu tätinsä kanssa. Alexin vanhemmat olivat rikkaita huippuyrittäjiä ja jättivät tyttärelleen jälkeensä melkoisen omaisuuden. Hulppeiden puitteiden keskellä Alex kuitenkin tuntee itsensä yksinäiseksi ja käsittää ettei raha ole kaikki kaikessa. Tarinan kertojana hän on arvoituksellinen ja salaperäinen, mutta samalla todenmukainen ja aito. Teoksen jakautuessa kolmeen osaan: vaihdokas, murja ja hyppääjä, se luo ikään kuin kolme tarinaa, jotka toimivat toistensa jatkumona. Sivujen väliin mahtuu myös laulun säkeitä, jotka on kirjoitettu Alexin elämään viitaten. Ne kokoavat tarinan kauniisti yhteen. 

Omana lukukokemuksenani kirja oli parhaimpia pitkään aikaan lukemiani. Olisin voinut kahmia sitä vain lisää ja lisää. Lukemiseen vierähti kuitenkin aikaa lukion, autokoulun ja muiden tehtävien hoitamisen takia. Kirjavinkkarin suosittelema teos oli lukemisen arvioinen kokemus, jonka tulen muistamaan vielä pitkään.


Suurin on rakkaus, sanotaan. Ainoa ja tärkein. 
Ehkä he tietävät jotain, he jotka näin sanovat.
 Ilman rakkautta en joka tapauksessa halunnut elää, ja nyt minun ei tarvinnut. 

maanantai 31. lokakuuta 2016

Norma ( Sofi Oksanen)


Teoksen nimi: Norma
Kirjoittanut: Sofi Oksanen
Ilmestymisvuosi: 2015
Kustantaja: Like 
Sivumäärä: 304



Normalla on salaisuus, jota hän on peitellyt koko elämänsä. Salaisuus, jonka myötä hän on oppinut luopumaan normaalista elämästä, kuten miehestä ja lapsista. Se on tehnyt hänen elämästään vaikeaa ja ajoittain jopa ahdistavaa. Toisinaan hän ei oikeastaan edes tiedä kuka hän on tai minne kuuluu. Hänen kohtalonsa on olla syrjitty outolintu, jollaisille ei ole paikkaa maailmassa. 

Norman salaisuus piilee hänen hiuksissaan: ne kasvavat yli metrin vuorokaudessa, ovat erityisen hyvälaatuiset ja reagoivat Norman tunnetilaan. Hiuksillaan hän pystyy aistimaan ihmisten ruokavalion, lääkityksen, pelot ja sisällä piilevät sairaudet. Hiuksia pitää peittää, niitä pitää osata hallita ja ennen kaikkea niiden kanssa pitää oppia elämään. 

Norman äiti on töissä kampaamoalalla. Hän on välittänyt tyttärensä hiuksia kampaamoyrityksen toimintaan ja niistä valmistetut hiustenpidennykset ovat ainoaa laatuaan. Sellaisia, joista jokainen kauneudestaan kiinnostunut nainen on aina unelmoinut. Hiusten alkuperä ei hiusyrityksen omistajille ole kuitenkaan selvillä. Norman äiti nimittäin kertoo niiden tulleen Ukrainasta. Eihän hän koskaan voisi kertoa totuutta. Muuten hänen tyttärestään tulisi pelkkä kaupallisuuden väline ja sitä hän ei missään nimessä halua.

"Jos kaikki menee hyvin, voimme elokuussa keskittyä hyvään ruokaan ja hyvään uneen, hoitoihin ja lepoon. Nostamme maljan tulevaisuudelle, jossa sinä saat kaiken mistä et ole uskaltanut haaveilla. Silloin työni on tehny eikä uuden elämäsi hinta kaduta minua lain. "

Anita Rossin, Norman äidin antama lupaus ei kuitenkaan koskaan käynyt toteen. Ei tullut hyvää ruokaa ja unta, kera voitonmaljan. Tuli vain katkeria kyyneleitä, loputon ymmärtämättömyyden tunne ja kasapäin velkaa. Äiti on kuollut, eikä se ollut vahinko. Norma ei halua ymmärtää äidin tekoa. Hän haluaa uskoa sen olleen jonkun toisen käsissä. Jotain outoa tässä kaikessa kuitenkin on. 

"Laiturilla Hän oli istunut penkille, 
jolle äiti ei ollut istunut. 
Metro oli syöksynyt asemalle saman tien. 
Äiti oli viskannut penkin alle kengät 
ja käsilaukun, 
sitten hän oli ollut poissa. 

Äidin selittämätöntä tekoa selvittäessään Normalle avautuu asioiden todellinen laita. Äiti oli sekaantunut likaiseen peliin ja vaarantanut henkensä. Hän oli jättänyt kertomatta Evasta, jolla oli ollut hiustensa kanssa juuri samanlainen taipumus kuin Normalla. Norma oli katkera, sillä häntä olisi lohduttanut suunnattomasti tieto siitä, että jossain oli tai oli ollut joku, joka kamppaili samojen ongelmien kanssa. Hän ei ollut kuitenkaan koskaan saanut kuulla siitä äidin suusta. Oli myös lukematon määrä muita asioita, jotka Norma sai tietää vasta äidin kuoleman jälkeen.

Nyt Norma on vaikeuksissa. Lamberteille töitä tehnyt Anita oli monet kerrat välittänyt hiuksia yrityksen tarpeisiin. Mutta enää ei ole Anitaa, eikä hiuksia. Jostain yrityksen on niitä kuitenkin saatava ja niinpä Lambertit alkavat hiillostaa Normaa. Salaisuutensa kanssa vaikeuksissa oleva Norma joutuu osaksi rikosten ja petosten sarjaa. Nyt hän tajuaa, miksi äiti halusi pois.

Sofi Oksasen  Norma on kerrassaan hämmentävä teos. Sen kieli puhuu jopa jokseenkin mystisellä tavalla, johon lukijan on ajoittain vaikea päästä kiinni. Teos pureutuu naisten asemaan miesten maailmassa, jossa ainoa irti otettava hyöty on raha. Se kuvaa naisia  kaupallisuuden välineinä, joita saa kohdella miten haluaa, tuntematta sääliä. Teoksen tapahtumat herättävät vihaa, raivoa ja inhoa maailmaan, josta vielä tänäkin päivänä puuttuu tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja toisen kunnioittamista. Vielä meidänkin päivinämme ihmiskauppa jatkaa toimintaansa ja naisten oikeuksia sorretaan, kuten Normankin maailmassa. Kokonaisuutena  Norma on puhutteleva teos, joka pureutuu syvälle ihmismielen kipeimpiin aiheisiin.

maanantai 24. lokakuuta 2016

Langennut enkeli (Becca Fitzpatrick)


Teoksen nimi: Langennut Enkeli
Kirjoittanut: Becca Fitzpatrick
Ilmestymisvuosi: 2009 (englanniksi) 2009 (suomeksi)
Suomentanut: Pirjo Ruti
Kustantaja: Wsoy
Sarja: Langennut enkeli



" Osa minusta halusi juosta hänen luotaan kirkuen: Tulipalo!
Huimapäisempi puoli tunsi houkutusta katsoa,
kuinka lähelle pääsisin leimahtamatta liekkeihin."


Lukiolaistyttö Nora Grey päätyy tumman ja salaperäisen komean Patchin pariksi biologian tunnilla. Noralle ennestään vieras Patch herättää hänessä ristiriitaisia tunteita. Pojan ihmeelliset silmät ja tutkimaton hymy vetävät väistämättä puoleensa, mutta samalla sisällä kalvaa pelko odottamattomasta. Kuka Patch oikein on ja mistä hän on tullut? Entä miksi Norasta tuntuu siltä, että Patch tarkkailisi häntä koko ajan? 

Patchin ilmestyessä Noran elämään, hänelle alkaa tapahtua kummia asioita. Aivan kuin häntä seurattaisiin tai hänelle haluttaisiin jotain pahaa. Noran elämään ilmestyy arvelluttavia ihmisiä ja hän ajautuu erilaisten onnettomuksien vyyhtiin. Onko Patch osallisena tähän kaikkeen? Voiko häneen luottaa vai pitäisikö häntä pelätä? Nora käy sisällään kamppailua ja päättää päästä jäljille Patchin menneisyyteen. Hän astuu kuitenkin liian lähelle, eikä ole enää varma onko kukaan hänen läheisistään turvassa. 

Becca Fitzatricken kirjoittaman fantasiasarjan avausosa Langennut enkeli vie lukijan salaperäisten arvoitusten vyyhtiin. Kirja on upea kokonaisuus jännityksen ja romantiikan yhdistelyä. Miljöönä on aivan tavallinen maailma Mainen kaupungissa yhdysvalloissa, Se, mikä siitä kuitenkin tekee täysin epänormaalia on toinen ulottuvuus, jossa hyvät ja pahat enkelit kamppailevat keskenään saaden ihmismieliä valtaansa. 

Kirjan päähenkilö Nora on Mainessa äitinsä kanssa asuva perheen ainut lapsi. Hänen isänsä kuoltua vuosi sitten hän on tottunut yksinäisyyteen äidin ollessa työmatkoilla. Patchin ilmestyessä hänen elämänsä muuttuu kerta heitolla. Nora ei ole koskaan ennen ihastunut kehenkään, eikä hän ole ylipäätään viettänyt aikaa poikien kanssa. Mutta nyt biologianopettajan parienjako suorastaan vaatii sitä. Tämä on Noralle aivan vieras alue, eikä hän tiedä miten tulisi toimia. 

Patchissa on kirjan hahmona jotain kiehtovaa ja mystistä. mikä ajoi minut kahmimaan kirjaa sivu sivulta lisää. Hänen salaperäinen menneisyytensä ja salaisuuksien paljastuminen yksi kerrallaan luo kirjasta koukuttavan ja mielenkiintoisen lukukokemusen. Aluksi hieman irtonainen palapeli alkoi ratketa pala kerrallaan, mikä oli mielenkiintoista ja kutkuttavaa. 

Fantasiasta ja arvoituksellisesta juonesta pitäville tämä on oivallinen kirja napattavaksi. Itse kun pidän niistä molemmista niin kirja oli onnistunut lukukokemus. Ripaus romantiikkaa oli oiva lisä tarinaan. En malta odottaa miten Noran ja Patchin tarina jatkuu seuraavassa osassa. Mutta sen tiedän, että he tulevat kokemaan ikimuistoisia hetkiä. Olivatpa he sitten yhdessä tai erikseen. 


maanantai 10. lokakuuta 2016

Neljäntienristeys (Tommi Kinnunen)


Teoksen nimi: Neljäntienristeys
Kirjoittanut: Tommi Kinnunen
Ilmestymisvuosi: 2014
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 334




"Talolle, jonka huoneissa asuu monta tarinaa"


Tommi Kinnusen teos Neljäntienristeys kuvaa 1900-luvun aikaista elämää kolmen sukupolven ajalta. Nuori kätilö Maria leimataan heti kylän kummajaiseksi, eikä tilannetta helpota yhtään hänen avioton lapsensa Lahja. Elämä pienessä Kuusamon kylässä ei ole 1900-luvun alussa mitään helppoa ja Maria joutuukin usein muiden silmätikuksi. Itsenäisenä ja perinteisiä tapoja karttavana kylän suurimmassa talossa Lahjan kanssa asuvana yksinhuoltajana hän herättää ihmisissä epäluuloa ja ennakkokäsityksiä. Kätilön työstään arvostusta saanut Maria on työnsä puolesta kuitenkin haluttu vieras.

Marian ainoa lapsi Lahja ei halua seurata äitinsä jalanjälkiä, vaan haaveilee normaalista perhe-elämästä aviomiehen ja lasten kanssa. Oulussa työharjoittelussa ollessaan hän tapaa komean ja huomaavaisen Onnin, joka pian kosiikin Mariaa. Kaiken ollessa poikkeuksellisen normaalia ja hyvää alkaa kuitenkin toinen maailmansota, jonka myötä Onni saa kutsun rintamalle. Naisväki puolestaan lähetetään evakkoon.

Sodan jälkeen elämää ei ole helppoa koota ennalleen raunioksi palaneiden kodin tuhkista ja Onnin traumaattista muistoista, jotka syövät miestä sisältä päin muiden sitä huomaamatta. Uutta kotia rakennetaan, elämää yritetään koota palasista ennalleen ja lapsia kasvattaa oikeudenmukaisuutaan. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa Lahjan päätyessä hoitamaan sairasta äitiään sekä tasapainottamaan arkea Onnin kummallisten Oulun matkojen paljastuessa ja lopulta koituessa miehen peruuttamattomaan tekoon.

Neljäntien risteys on teos, joka on jaettu neljään eri osaan ja sen jokaisessa kohdassa vuorollaan Maria, Lahja, Onni ja Kaarina kuvailevat elämän heittelemää ihmistä. Jokainen heistä taistelee vuorollaan oman aikansa ongelmien kanssa. Maria ja Lahja pönkittävät naisten tasa-arvon ja yhtäläisten oikeuksien puolesta miesten ympäröimässä yhteiskunnassa. Onni merkataan lainpetturiksi hänen seksuaalisuutensa nimissä. Tuon ajan yhteiskunta kun määritteli Suomessa homoseksuaalisuuden sairaudeksi, josta oikeanlaisen ammattiavun kanssa voisi parantua. Miehen kohtalokas teko on tuonajan yhteiskunnassa vaiettu salaisuus, josta ei puhuta edes omille jälkipolville. 

Teos on oivallinen kokonaisuus kritisoimaan tuon ajan yhteiskuntaa. Se antaa lukijan oivaltaa kuinka nyt niin tasa-arvoisessa hyvinvointiyhteiskunnassamme ei tarvitse mennä kovinkaan pitkälle taaksepäin löytääkseen karmaisevan totuuden. Totuuden siitä kuinka oli silloin ja kuinka paljon paremmin on nyt. Neljäntienristeys onkin lopulta neljän ihmisen tiet yhdistävä risteys.


perjantai 16. syyskuuta 2016

Kapinallinen (Veronica Roth)


Teoksen nimi: Kapinallinen (trilogian 2.osa)
Kirjoittanut: Veronica Roth
Ilmestymisvuosi: 2013 (englanniksi), 2014 (suomeksi)
Suomentanut: Outi Järvinen
Kustantaja: Otava
Sarja: Outolintu 
Sivumäärä: 383




" Meillä on sama suru molemmilla. Meillä on sota sisällämme. Joskus se pitää meidät hengissä, joskus se uhkaa tuhota meidät."

Tris ja hänen ystävänsä ovat joutuneet maanpakoon kaupungin kiristyneen tilanteen vuoksi. Terävä etsii divergenttejä ja ratkaisua heidän lamauttamiseensa. Tris ja hänen poikaystävänsä Tobias kuuluvat tähän vihattujen divergenttien lohkoon, jossa oleminen ei todellakaan ole helpoimmasta päästä, varsinkaan ottaen huomioon kaupungin nykyisen tilanteen. Trisin mieltä painaa vieläkin aiempien päivien tapahtumat, jolloin hänen osastonsa jäsenet olivat simulaation vaikutuksen alaisina tehden harkitsemattomia päätöksiä. Tässän rytäkässä Tris ampui ystävänsä Willin turvatakseen henkensä ja menetti samalla molemmat vanhempansa. Itsekin haavoittunut Tris toipuu pikkuhiljaa vammoistaan, mutta ampumahaava tuntuu umpeutuvat paljon nopeammin kuin mieltä painostava taakka.

" Hän on mielessäni heti kun havahdun. 
Will.
Ennen kuin avaan silmäni, näen taas kun hän kaatuu asvaltille. Kuoleena. 
Minun takiani. "

Tämä syyllisyys varjostaa Trissin elämää, vaikka hän kuinka yrittäisi unohtaa tapahtuneen mielestään. Osastojen välillä kuohuu, eikä kukaan ole turvassa. Uskaliaista osa on pettänyt osastonsa ja liittynyt terävään. Vaatimattomista vain pieni osa on jäänyt henkiin edellisen yhteenoton seurauksena. Triss ja hänen ystävänsä ystävystyvät osattomien kanssa ja alkavat tuntea myötäelämistä tätä yhteiskunnan syrjittyä osaa kohtaan. Osattomat eivät kuulu mihinkään osastoon, vaan ovat kaiken päätöksenteon ja yhteiskunnan ulkopuolelle vedetty joukko huono-osaisimpia ihmisiä. Trissille selviää, että Tobias on salannut häneltä tärkeitä asioita ja parin välinen luottamus onkin kovalla koetuksella. Terävät on jollain tapaa nujerrettava ja tämä tehtävä jääkin juuri uskaliaiden, osattomien ja lopulta myös yhteistyöhön suostuvan sopuisan tehtäväksi. Ihmishengiltä ei tulle tässäkään taistelussa välttymään, mutta olisiko tämän taitelun päättyminen alku uudelle yhtenäisemmälle yhteiskunnalle.

Veronica Rothin maailmalla arvostusta kerännyt Outolintu-sarja on innostava, jännittävä ja romanttinen. kaikkea tätä se on yhdessä. Roth on saanut hienosti poimittua erilaisia tunnetiloja ja näkökulmia kirjoihinsa, Teoksissa ei ole vain yhtä selkeää genreä, vaan siinä on sekoitus kaikkea parasta ripauksella jotain aivan erityistä. Tapa, jolla tapahtumat liukuvat eteenpäin on kiehtova ja mukaansatempaava, eikä jätä ainakaan minua kylmäksi. Odotan innolla mitä sarjan viimeinen osa tuo tullessaan. Tiedän sen olevan hyvä, mutta kuinka hyvä. Se jää nähtäväksi.


sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Reigin pappi (Aino Kallas)


Teoksen nimi: Reigin pappi
Kirjoittanut: Aino Kallas
Ilmestymisvuosi: 1926
Kustantaja: Otava
Sivumäärä: 257 


1600-luvulle sijoittuva novelli Reigin pappi on kertomus Paavali Anteron poika Lempeliuksen elämästä kaikkine iloineen ja suruineen. Hänen elämänsä ei ole mitenkään helpoimmasta päästä, sillä hän kohtaa tuona maanpäällisen elonsa aikana monta vastoinkäymistä ja pettymystä. Kirkkoherran poikana hän jatkaa isänsä perinnettä ja kouluttautuu kirkollisiin tehtäviin. Vielä ollessaan nuori hän saa kutsun Viroon Tuomikoulun collega`n virkaan.

"Tapahtui sitten, koska juuri olin papiksi vihitty, että sain kutsun Tallinnan kaupunkiin Tuomiokoulun collega´n viran päälle. "

Ollessaan virrassan Tallinnassa hän rakastuu nuoreen ja kauniiseen Catharina Wyckeniin, menee tämän neidon kanssa naimisiin ja saa lapsia. Kauaa ei tuota onnea heille kuitenkaan suoda, sillä pian otetaan nuo lapset heiltä pois heidän menehtyessään. Eikä tämä ole vielä kylliksi, vaan menettää Paavali myös virkansa syytettynä oppilaan kuolemantuottamuksesta. Hänet ja hänen vaimonsa Catharina lähetetään kauas syrjäiselle Hiidenmaalle, Reigin pappilaan, jossa hän muuttuu vaatimattomaksi ja omiin oloihinsa vetäytyväksi. Tämä ei ole Catharinan mieleen ja hän alkaa vierastamaan miestään.

" Niin siis tapahtui, että minä jouduin Reigiin yhdessä vaimoni Catharinan kanssa, että täytettäisiin, mitä Jumala tutkimattomassa neuvossansa oli päättänyt." 

" Niin minun vaimoni Catharina rupesi ruokimaan sielussansa ikävätä, joka on kaiken synnin allku ja juuri, vaikka se ei olisi aluksi sinapin siementä isompi. Mitä ikänä hn silmin näki elikkä korvin kuuli, oli vain niinkuin lisää särvintä kaipaukselle hänen rinnassansa, ja hän ruokki sitä hartaasti niinkuin elättikäärmettä kynnyksen alla. Mutta se isosi lakkaamatta eikä saanut kylläksensä."

Ajan kuluessa pappilaan saapuu nuori Jonas Nicholaus Kempen, joka saa Catharinan syttymään aivan uudella tavalla. Paavalin huomatessa heidän välisensä kipinä, alkaa entistäkin dramaattisempi ajanjakso hänen elämässsään. Lopulta tämän parin välinen suhde koituu hänen kohtalokseen.

Reigin pappi on historiallinen kertomus, jossa tulee vahvasti esille entisajan suomalainen murre kaikkine sävyineen. Tekstin kielestä löytyy myös viittauksia latinankieleen. Kertojana toimii itse Reigin pappi, joka kertoo elämästä miehen näkökulmasta. Kertojan arvomaailma pohjautuu uskonnollisuuteen, joka tulee vahvasti esille tekstin myötä. Kertoja kamppailee vihan ja rakkauden välillä ja teoksessa onkin vahvasti esille juuri kyseinen viha-rakkaus suhde. Kokonaisuutena novelli on kiehtova takauma entisaikaan sekä sen ajan arvomaailmaan ja kultturiin. Kallas kuvaa osuvasti tuon ajan maailmaa ja ihmisiä.

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Valinta #1 (Kiera Cass)


Teoksen nimi: Valinta
Kirjoittanut: Kiera Cass
Ilmestymisvuosi: 2012 (englanniksi), 2016 (suomeksi)
Suomentanut: Laura Haavisto
Kustantaja: Pen&Paper
Sarja: Valinta (The Selection)
Sivumäärä: 340



"Kun kirje saapui postissa, äiti oli haltioissaan. Hän päätti jo etukäteen, että kaikki vaikeutemme hellittäiisivät,haihtuisivat ikiajoiksi. Ainoa pikku ongelma hänen suurenmoisessa suunnitelmassaan olin minä. En pitänyt itseäni erityisen tottelemattomana tyttärenä, mutta tässä meni minun rajani.

"En halunnut kuninkaalliseksi.Enkä halunnut ykköseksi. En halunnut edes yrittää.-"

Näin hyvin alkaa America Singerin tarina, alemman luokan punatukkaisen tytön, joka rakastaa musiikkia yli kaiken. Eikä mikään olisi hänestä niin kamalaa kuin joutua ylempalttisen hienostelun ja salamavalojen kohteeksi. Näin kuitenkin käy. eikä elämä sittenkään ole hassumpaa.

America saa kirjeen suoraan kuninkaanlinnasta. Siinä ilmoitetaan, että kuningasparin rakas poika on täyttänyt täysi-ikäisyyden kynnyksen ja etsii itselleen puolisoa. American äiti on innoissaan, sillä valintakilpailuun osallistuneiden ja heistä jatkoon päässeiden perheille lähetetään rahallista korvausta, jota Singerien perhe kipeästi kaipaisi. America on siis heidän mahdollisuutensa, mutta asia on itse tytön näkökulmasta on pikemminkin taakka ja kohtuuton vaatimus. Hän ei haluaisi luopua perheestään ja salaisesta poikaystävästään, josta hän ei ole kertonut edes vanhemmilleen. Hän ei myöskään koe itseään varsinaiseksi prinsessa-aineeksi, joka edustaisi päivät pitkät kuningaskuntaa raskaissa mekoissa ja horjuvissa korkokengissä.

Lopulta asiat etenevät kuitenkin siihen suuntaan, että America kokee osallistumisen yhtenä vaihtoehtona. Perheen huono taloustilanne, poikaystävän kanssa eroaminen ja ikään kuin tyhjän päällä seisominen saavat hänet täyttämään osalllistumiskaavakkeet. Ja ennen kuin hän huomaakaan on kotiin lähetetty vastaus, jossa kerrotaan American olevan yksi 35:stä valitusta neidosta, jotka pääsevät asumaan ihka oikeaan kuninkaanlinnaan kilpailun ajaksi.

American on aluksi vaikea tottua kaikkeen mitä prinssin valtakunnassa tapahtuu ja miten asioihin suhtaudutaan, mutta onneksi hänellä on maailman ihanimmat kamarineidot, joiden kanssa hän voi jakaa lähes kaiken. Heistä tuleekin prinssin lisäksi American läheisimmät ihmiset linnassa. Tutustuessaan prinssiin America saa karistaa ennakkoluulonsa, sillä tämä nuori mies on aivan muuta kuin America osasi kuvitella, Komea herrasmies, jolle America voi kertoa kipeimmätkin salaisuutensa tuleekin olemaan Americalle rakas ihminen. Prinssin ja American välien lämmetessä tytön ex-poikaystävä päätyy kuitenkin sotkemaan kuviot. Prinssin ja American välillä on kuitenkin jotain, mitä kukaan ei voi enää rikkoa saatikka korvata.

"-Hän piti kädellään kasvojani kohti omiaan, laski huulensa vasten huuliani ja antoi minulle  kevyistä kevyimmän suudelman, kuin kuiskauksen.-"

Voisiko America jättää entisen elämänsä taakseen ja rakastua uudelleen? Pystyisikö hän sopeutumaan valtavaan suosioon ja arvokkuuteen? Entä olisiko hän valmis antamaan tunteillensa tilaa?

"-Olisinko valmis elämään elämää, jollaista en ollut koskaan halunnut? Olisinko valmis seuraamaan vierestä, kun hän ystävällisesti tapaili muita varmistaakseen, ettei ollut tekemässä virhettä? Olisinko minä valmis ottamaan vastaan ne velvollisuudet, jotka hänellä prinssinä oli? Olisinko valmis rakastamaan häntä?"

Tämä teos oli yksi parhaista pitkään aikaan lukemistani kirjoista. Tarinassa on jotain niin aitoa ja taianomaista, että se saa lukijankin uskomaan unelmiinsa kaikkien vaikuksien keskellä. Ihailen American päättäväistä ja rohkeaa luonnetta, jonka avulla hän pääsee vielä pitkälle. Kunhan hän vain antaa tunteillensa tilaa ja aikaa hän voi lyötää onnensa oman prinssinsä luota.

Kirja luo lukijalle toivoa ja luottamusta uskoa unelmiinsa ja parempaan tulevaan. Vaikka menneisyytesi olisi mikä tahansa, voit omilla valinnoillasi muuttaa tulevaa ja tehdä siitä paremman. Vaaditaan vain ripaus uskoa ja rohkeutta.

torstai 21. heinäkuuta 2016

Valittu (P.C. Cast & Kristin Cast)


Teoksen nimi: Valittu 
Kirjoittanut: P.C. Cast & Kristin Cast
Ilmestymisvuosi: 2008 (englanniksi), 2010 (suomeksi)
Suomentanut: Inka Parpola
Kustantaja: Otava
Sarja Yön talo 
Sivumäärä: 301


Tämä kirjasarja veti minut heti mukaansa. Kiintoisa juoni ja taitava kerronta ovat sarjan parhaita puolia. Kolmannessa osassa Valittu päästään jälleen kokemaan mitä ihmeellisempiä juonenkäänteitä ja värikkäitä hetkiä.

Zoey Redbird on jumalatar Nyksin valittu, mutta mikä onkaan hänen oma valintansa. Ohjaako häntä järki, tunteet vai polttava tunne rinnassa? Kolme poikaystävää on yhtälö, josta ei seuraa mitään hyvää. Lisäksi Zoeyllä on ratkottavanaan liuta muita ongelmia, joista poikaystävähuolet sijoittuvat helpoimpaan päähän. Ongelmista suurin kohdistuu nimittäin Zoeyn verta imeväksi hirviöksi muuttuneeseen ystävään Stevie Raeen. Toisessa osassa kuollut Stevie Rae ei kuollutkaan oikeasti, vaan muuttui epäkuolleeksi pimeyden olennoksi. Nyt Zoeyn on löydettävä keino palauttaa ystävänsä takaisin pimeyden voimien vallasta.

On raskasta kantaa taakka yksin niin kuin Zoey, jonka ystävät eivät osaakaan aavistaa mitä on meneillään. Zoeyn ollessa jumalatar Nyksin valittu, hänellä on myös iso vastuu ja odotukset kaikesta. Epäonnistumisiin ei ole varaa, mutta myöskään ystäviään Zoey ei haluaisi menettää salailun takia. Tuntuu kuin pimeys olisi kaapannut vallan, sillä vampyyreja kuolee eikä kukaan tiedä syyllistä. Kaiken kamalan keskellä koulun johdossa oleva Neferet ei kuitenkaan ole moksiskaan, mikä saa Zoeyn epäilemään tämän perimmäisiä aikeita.

Yön talo saran kolmas osa Valittu on jännittävä ja innostava lukukokemus, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Tarina jatkuu seuraavassa osassa ja en malta odottaa mihin kaikkeen Zoey joutuu ja löytääkö hän vielä sydämensä valitun. Siispä seuraavaa osaa ja uusia elämyksiä lukemaan.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Uhanalainen (Elina Rouhiainen) Susiraja 2


Teoksen nimi: Uhanalainen
Kirjoittanut: Elina Rouhiainen
Ilmestymisvuosi: 2013
Kustantaja: Tammi
Sarja: Susiraja
Sivumäärä: 446


17-vuotias Kallion kasvatti Raisa on viettänyt vuoden Kainuun korven Hukkavaarassa. Tämän vuoden jälkeen mikään ei ole ollut niin kuin ennen. Nyt Raisa kuitenkin asuu Helsingissä toivoen, että voisi pyyhkäistä viimeisen vuotensa pois maailmankartalta. Hänellä on Helsingissä koti, työ, opiskelupaikka ja ystäviä, mutta Kainuun suuri rakkaus Mikael ei tahdo pyyhkiytyä hänen mielestään. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Raisan suuri rakkaus Mikael yllättäen ilmestyy hänen eteensä silmät kirkkaan sinisinä loistaen. Jotain on täytynyt tapahtua?

Raisan vuosi Hukkavaarassa ei ollut mikään elämysmatka ja lopulta hän joutui jättämään kylän paetessaan laumanjohtajan vihaa häntä kohtaan. Nyt Hukkavaara kuitenkin olisi pulassa ja tarvitsi Raisaa. Olisiko hän valmis kohtaamaan kaiken uudelleen, antamaan anteeksi? Ystävien neuvoista huolimatta Raisa päättää kohdata menneisyytensä ja ottaa selvää mitä Hukkavaarassa oikein tapahtuu. Matka on kaikkea muuta kuin helppo ja lopulta Hukkavaara ei ole enää entisensä. On aika kohdata erilainen Hukkavaara ja vastattava kysymykseen,: olenko valmis jäämän tänne? Raisan ja Mikaelin on aika selvittää välinsä ja jatkettava elämiään joko yhdessä tai erossa toisistaan.

" Minä välitän sinusta. Sen jälkeen, kun opin tuntemaan sinut - ei, sen täytyi tapahtui jo ennen sitä - olen tiennyt sen, ja niinä hetkinä, joina olen toivonut, ettei se olisi totta, on se pitänyt. - "

Susirajan toinen osa on jatkoa Raisan tarinalle. Hän kohtaa Hukkavaaran ja sen asukkaat uudestaan vahvempana ihmisena, mutta myös pelokkaana. Kaikki on jälleen muuttunut ja tulee muuttumaan. Raisa on päättänyt uhrata henkensä toisten vuoksi ja valmis taistelemaan omistaan. Hän on rohkea, päämäärätietoinen ja itsepäinen nuori nainen, joka uskoo hyvään.

Elina Rouhinainen on kirjoittanut jälleen kerran kirjan, joka saa lukijan tunteet pintaan. Lukukokemus on ainutlaatuinen ja mukaansa tempaava. Jokainen sivu imee yhä syvemmälle tapahtumiin loistavan kerronnan ja kuvailun avulla. Lopulta on lukijasta itse kiinni millaisen tarinan hän rakentaa sisällään, sillä jokainen lukukokemus on aito ja ainutlaatuinen seikkailu, joka kantaa.


keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Outolintu (Veronica Roth)


Teoksen nimi: Outolintu (Divergent)(trilogian 1.osa)
Kirjoittanut: Veronica Roth
Ilmestymisvuosi: 2011 (englanniksi) 2014 (suomeksi)
Suomentanut: Outi Järvinen
Kustantaja: Otava
Sarja: Outolintu
Sivumäärä: 363


Maailma on muuttunut sodan myötä ja yhteiskunta jakuatunut viiteen yhteisöön: epäitsekkäät vaatimattomat, rauhaa rakastavat sopuisat, totuutta arvostavat rehdit, uhkarohkeat uskaliaat ja tietoa arvostavat terävät. Joka vuosi joukko nuoria päätyy valintakokeeseen selvittämään vahvuutensa. Valinta ei kuitenkaan riipu vain kokeesta, sillä lopulta päätöksen teet sinä itse, 

Vaatimattomissa koko lapsuutensa elänyt Tris on tullut siihen pisteeseen, että koko loppuelämään vaikuttava päätös on aika tehdä. Valintakokeiden tulokset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteiset ja Tris joutuu vaikean valinnan eteen. Valitako rakastava perhe vai seurata sydäntään tuntemattomaan? Lopulta Tris päättää olla rohkea ja tehdä uskaliaan päätöksen.

"Vaatii valtavasti epäitsekkyyttä valita Vaatimaton ja valtavasti rohkeutta valita Uskalias. Ehkä pelkkä valinta osoittaa että kuulun siihen osastoon jonka valitsen. Huomenna nuo kaksi ominaisuutta taistelevat sisälläni, ja vain toinen voi voittaa."

Kirjan merkittävimpänä henkilönä esiintyvä Beatrice eli Tris on 16-vuotias Vaatimattomien kasvatti. Hänen perheensä on aina pyrkinyt laittamaan muut itsensä etusijalle. Vasta viimeisenä, jos sittenkään, tulee ajatella itsensä parasta. Mutta onko Tris valmis elämään koko loppuelämänsä muiden hyväksi ajattelematta omaa parastaan? Suuntaa antavan taipumustestin jälkeen Trisin valinta ei olekaan enää niin yksiselitteinen kuin hän uskalsi olettaa. Hän osoittautuu divergentiksi, joka ei kuuluu mihinkään osastoon vaan omaa kykyjä usealta osastolta. Hänen pitää soluttautua jonkin osaston jäseneksi tai muuten hän joutuu kurjimpaan sijaan koko kaupungissa, nimittäin osattomaksi. Luonteeltaan Tris on rohkea ja määrätietoinne nuori nainen, joka haluaa saavuttaa elämässään jotain merkityksellistä,

Kirjan toinen tärkeä henkilö on Trisin uuden osaston kouluttaja Neljä. Hän on hyvin salaperäinen, eikä juuri puhu omasta elämästään, kuten menneisyydestään. Trisillä ja Neljällä tuntuu kuitenkin alusta asti olevan jonkinlainen luottamus toisiinsa. He kohtaavat yhdessä pahimmat pelkonsa ja tukevat toisia heikkoina hetkinä. Lopulta Trisille paljastuu Neljän menneisyys ja asia joka heitä yhdistää merkittävällä tavalla. 

Kirjan miljöö kulkee sodan runtelemassa kaupungissa. Kaupungin laitoja ympäröi turva-aidoitus, jonka toisella puolella olevasta maailmasta suurimmalla osalla asukkaista ei ole mitään käsitystä. Uskaliaiden tehtävä on suojella kaupunkia tältä tuntemattomalta ja arvaamattomalta maailmalta. Kaupunkin asuinalueet on jaettu osastojen välein ja jokaisella osastolla on tietty osa kaupungista, jossa he elävät ja tekevät työtänsä. Kaupunginosan miljöö riippuu paljon siitä mille osastolle se kuuluu. Osattomien alue on luonnollisesti kaikista rappeutuneimmassa ja karuimmassa kunnossa.

Kirjan kertojana toimii päähenkilö Tris, joka kuvailee omaa elämäänsä aidosti ja vilpittömästi. Hän kertoo tarinaansa jättämättä mitään piiloon tai kaunistelematta. Kirjan tunnelma vaihtelee jännittyneestä ja uhkaavasta tunnelmasta herkkiin ja rakkautta täynnä oleviin hetkiin. Tarina etenee lukijalle miellyttävällä nopeudella, jonka aikana ehtii sisäistämään kaiken lukemansa. Vain muutamassa kohdassa tuntui siltä ettei juoni oikein etene. Lopulta kirja oli miellyttävää luettavaa ja genreltään vaihtelua minun makuuni. Suosittelen lämpimästi tarttua tähän kirjaan.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kesytön (Elina Rouhiainen) Susiraja 1


Teoksen nimi: Susiraja
Kirjoittanut: Elina Rouhiainen
Ilmestymisvuosi: 2012
Kustantaja: Tammi 
Sarja: Susiraja
Sivumäärä: 426


" Se päivä oli kaunis. Heinäkuun ensimmäinen keskiviikko ja samalla koko kesän ensimmäinen hellepäivä.  Olin viidennessä kerroksessa sijaitsevan asuntomme parvekkeella maalaamassa viimeisintä projektiani, öljyvärityötä talojen katoista. Olin aina pitänyt siitä, miltä Helsinki näytti, ja keittiön ikkunasta näkyvät Kallioon katot olivat olleet osa aamuani niin kauan kuin muistin.

Aurinko paistoi niin, että hiki valui niskaani pitkin. Se ei haitannut, päinvastoin. Rakastin hellettä. Vieläkin enemmän rakastin valoa, joka sai värit loistamaan. Kesällä maalaamani työt olivat aina aivan erilaisia kuin talveella tekemäni.

Ovikello soi."

Se hetki tuli muuttamaan Raisan elämän. Paluuta menneeseen ei ollut, kuten ei  myöskään äitiä. Kuinka pienestä ihmisen elämä joskun onkaan kiinni? Raisa, jos joku tiesi sen varsin hyvin. 

Muutto Hukkavaaraan tapahtui varsin nopeasti onnettomuuden jälkeen. Oli aloitettava aivan alusta. Kaikki oli uutta ja pelottavaa. Äidin mainitsematta jättämä veli, uusi koulu, Muutto pääkaupungista keskelle metsäistä Suomea ja kyläläisten omituinen salaisuus saivat Raisan tuntemaan itsensä näkymättömäksi, Kyläläisten tiiviiseen yhteisöön oli vaikea päästä, saati sitten ottaa selvää heidän eriskummallisesta käytöksestään. Kaiken kuitenkin muuttaa poika, jonka kirkaan siniset silmät tunkeutuivat syvällle Raisan mieleen. Tuota katsetta hän ei voi unohtaa. Niin ei voi unohtaa myöskään Mikael, jolla on suunnaton tarve suojella Raisaa, 

Aika Hukkavaarassa kuluu ja Raisa saa tietää totuuden kyläläisistä. Kaikesta huolimatta hän ei voi pysyä erossa Mikaelista. Heidän jokainen yhteinen hetkensä syventää heidän välistään sidettä entisestään. Yhteistä aikaa ni kaikesta huolimatta vaikea saada Mikaelin ex-tyttöystävän Jennin takia. Myöskään Mikaelin isä ei ole kaikista helpoimmasta päästä oleva yksilö ja juuri hänen läsnäolonsa vaikuttaa siihen, miten Raisalle ja Mikaelille lopulta käy. 

Susiraja on koskettava tarina menetyksen pelosta ja yksin jäämisestä, jonka lopulta kuitenkin voittaa kaiken pelastava rakkaus. Nuoren parin välittäminen ja huoli toisesta tulevat aidosti esiin kirjan jokaisella sivulla. Raisan vaikea elämäntilanne herättää lukijassa myötäelämisen tunteita, joiden pohjalta lukijalla herää kysymys: Mikä omassa elämässäni on kaikista tärkeintä ja arvokkainta? Mitä kannattaa vaalia? Itsessäni kirja herätti tunteita ja sai jännityksen vatsanpohjaan. Miten Raisan käy?
Onko mitään enää tehtävissä? Kestääkö rakkaus? Tällaisia kysymyksiä pohdin itseni sisällä kirjaa lukiesssani.

Suomalaiseksi teokseksi tämä oli yllättävän positiivinen lukukokemus, joka sai kiinnostuksen lukemaan jatko-osatkin, Tarina jäi tavallaan kesken, mikä samalla houkuttelee lukijaa tarttumaan seuraavaan osaan ja jatkamaan tarinaa yhdessa Raisan kanssa. Kirjan minäkertoja, Raisa, on monella tapaa hyvin samankaltainen ihminen kuin itse olen. En ole tottunut olemaan esille ja se luokan kirkkain kruunu. Mutta kuten Raisan tarinasta voi todeta, meidän ei tarvitse olla kaikista suosituimpia tyyppejä. Omana itsenämme ja rohkealla mielellä voimme saavuttaa elämässämme mitä vain.

Oma arvio: ****

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea (Jennifer E. Smith)





Teoksen nimi: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Kirjoittanut: Jennifer E. Smith
Ilmestymisvuosi: 2012
Suomentanut: Joel Kontro
Kustantaja: Otava
Sivumäärä: 203



"Mitä sinä oikeasti tutkit?"
Oliver nojautuu taaksepäin ja katsoo Hadleya.
"Ensi silmäyksellä rakastumisen tilastollista todennäköisyyttä."


Onko olemassa tähtiin kirjoitettua rakkautta? Sellaista, joka saa kaiken tuntumaan aidolta ja merkitykselliseltä. Onko jokaiselle olemassa se oikea, jonka lähellä maa jalkojen alla pettää. Voiko jonkun katse olla niin naulitseva, että unohtaa paikan ja ajantajun. On, sillä sellaista on todellinen rakkaus, johon Hadley ei osannut uskoa ennen kuin sai itse kokea sen.

Lentokentän väen tungoksessa Hadley tuntee ahtaanpaikankammoa. Hän tuntee sitä myös ajatellessaan seuraavan kahdenkymmenenneljän tunnin ajan tapahtumia, jotka häntä odottavat. Hänellä on edessään matka, jota hän ei olisi halunnut ympyröidä kalenteriinsa. Hän olisi mieluummin kadonnut jonnekin kuin lähtenyt kyseiselle matkalle. Tuntuu vastenmieliseltä esittää onnellista tytärtä, kun isä vie vihille rakastettunsa, joka ei ole äiti. Vanhempien eron jälkeen lähes kaikki on tuntunut yhtä vastenmielisestä. Nyt hän kuitenkin kaiken vihan ja surun keskellä on päättänyt kohdata isänsä ja tämän tulevan puolison. Hadleyn on opittava hyväksymään isän uusi rakkaus elämäänsä ja hänen on ymmärrettävä ettei mennyttä saa en'' takaisin. Äiti ja isä eivät enää palaa yhteen, vaikka Hadley sitä kuinka toivoisi. Heidän tiensä erosivat jo kauan sitten.

Mutta palataan ajassa taaksepäin ennen lentokentän tapahtumia ja loputonta väen paljoutta. Tarkastellaan kysymystä, mitä jos. Nimittäin ilman tätä kysymystä Hadleyn seuraavat 24 tuntia olisivat menneet aivan toisin, kuin ne nyt menivät. Mitä jos Hadley ei olisi jättänyt mekon sovitusta viimeisille minuuteille tai olisi hukannut laturiaan. Jos lentokentällä ei olisi ollut ruuhkaa, hän olisi  ehtinyt sovitulle lennolle. Jos näin kuitenkin olis tapahtunut eikä hänelle olisi tullut viivytyksiä, hän ei olisi  koskaan tavannut Oliveria. Tuota poikaa, jonka kanssa hän jakaa seitsemän tuntia kestävän lennon ja jonka aikana hän voi nojautua tämän olkapäätä vasten unohtaen kaiken edessä olevan. Oliver on myös ainut, joka saa Hadleyn ymmärtämään isänsä tunteet. Oliverin avulla Hadley huomaa, ettei hänellä ole varaa kääntyä ja  menettää yhtä rakkaimmistaan. Hadley ei kuitenkaan heidän keskustelunsa aikana voi ymmärtää, että Oliver tarkoittaa itseään puhuessaan Hadleylle menettämisestä. Pitkään kestäneen lennon jälkeen Hadley kadottaa Oliverin peläten, ettei näe poikaa enää koskaan. Hän on kuitenkin väärässä, sillä tosirakkaus on aina löytävä takaisin.

Kirjan päähenkilö on 17-vuotias lukiolaistyttö Hadley, jonka vanhemmat ovat eronneet. hadleyn isä on muuttanut heidän yhteisestä kodistaan Lontooseen uuden rakkaansa perässä, jonka hän aikoo viedä vihille kesällä. Hadleyn on määrä matkustaa Lontooseen vihkiäisiin ja aloittaa uusi elämä isän kanssa ottaen takaisin heidän menettämänsä yhteisen ajan. Hadleyn ei ole kuitenkaan helppoa kohdata isäänsä kaiken sen jälkeen. Hän on kuitenkin avioeron tullessa ollut se kaikkein vahvin osapuoli, joka on jaksanut uskoa, että äiti kyllä selviää. Luonteeltaan hän onkin tyttö, joka ei halua luovuttaa vaan kohtaa rohkeasti sen mikä hänestä tuntuu oikealta.

Hadleyn elämästä lukijalle avautuu kaikkitietävä hän-kertoja, joka kuvailee Hadleyn maailmaa ja ajatuksia kuin eläisi itse tytön elämää. Jokainen sivu vie lukijan yhä syvemmälle tytön ajatuksiin ja menneisyyteen ja saa lukijan ymmärtämään, miksi Hadleystä on tullut juuri sellainen kuin hän on. Kirjan avulla oppii ymmärtämään,ettei avioero ole koskaan helppo ratkaisu kenellekään. Mutta jossain tapauksessa se on ainut mahdollinen ja avaa samalla kaikille uusia ovia elämässä. Jokaisen on vain löydettävä omat voimavaransa ja nostettava katse ylöspäin.


Oma arvio: ****

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Valot pimeyksien reunoilla






Joskus pitää katsoa kauas, jotta näkee lähelle.  On kuljettava pimeässä, jotta näkee valoa. Pimeyden jälkeen valo loistaa yhä kirkkaampana. On kuljettava kauas menneisyyteen, jotta ymmärtää nykyhetken. On haaveiltava mahdottomistakin asioista, jotta ne kerran toteutuisivat. 

Ihmisen mieli on tutkimaton onkalo. Sinne ei voi päästä, eikä sitä voi ymmärtää. Kuitenkin meistä jokainen pohtii ja etsii vastauksia ihmisen mielinsopukoihin ja solmukohtiin. Elämän mittaisella matkalla vastaan tulee niin iloja kuin suruja ja juuri niistä kaikista rakennamme oman ainutkertaisen matka-arkiston, jonka kannessa lukee: Minun elämäni.

Kun tyynenä kesäpäivänä tuijottaa järven kaukaisuuteen, voi huomata itsensä varsin pieneksi ja merkityksettömäksi tässä laajassa maailmassa. "Meistä jokainen on kuitenkin polku jonnekkin, mutta viisaus on siinä, että ymmärrämme ketä seurata pitkään ja milloin kääntyä pois-", kuten Apulannan kappaleessa Valot pimeyksien reunoilla lauletaan. Jokaisella meillä on siis määränpää ja jokaisella meillä on matka. Päätämme itse miten vaikean tai helpon matkastamme teemme ja kuinka paljon uhraamme unelmiimme. Mitään ei voi saavuttaa pelkällä haaveilulla ja kaikki onkin loppupeleissä itsestäsi kiinni. Kuinka paljon haluat tehdä unelmiesi eteen? Oletko valmis uhrautumaan, jonkin itsellesi tärkeän asian puolesta.

Meillä jokaisella on käytössä vain tämä yksi elämä, jota vaalia ja jonka vuoksi tehdä töitä. Luo siis oma polkusi ja kulje itsellesi oikeaan suuntaan. Joskus voi kulkea harhaan, mutta kipu vahvistaa ja pian huomaatkin taas olevasi kohti parempaa. Elä täysillä, unelmoi ja tutkiskele mieltäsi. Sillä on tapana johtaa meidän mitä ihmeellisimpiin elämyksiin.