Sivut

torstai 30. maaliskuuta 2017

Langennut (Lauren Kate)


Teoksen nimi: Langennut (Fallen)
Kirjoittanut: Lauren Kate
Suomentanut: Inka Parpola
Ilmestymisvuosi: 2009 (englanniksi) 2017 (suomeksi)
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 453




"On enkeleitä joiden kohtalona on langeta..."


Luce Price näyttää pintapuolisesti katsottuna aivan tavalliselta tytöltä, mutta hänen sisällään hän on aivan muuta. Luce nimittäin näkee omituisia varjoja, jotka laskeutuvat hänen ylleen aivan kuin halutakseen häneltä jotain. Aivan kuten, meillä kaikilla, myös Lucella on menneisyytensä. Hänen poikaystävänsä kuoli mystisesti eräänä iltana. Kaikesta tästä syytetään Lucea, joka ei vielä tähän päivään mennessä tiedä totuutta tapahtuneesta. Sen hän kuitenkin tietää, että sinä iltana tapahtui jotain merkillistä, eikä se tule jäämään vain siihen yhteen iltaan. 

Vanhempien huoli  Lucen terveydentilasta ajaa hänet lääkärin puheille, joka määrää Lucelle hallusinaatioita hoitavia lääkkeitä. Luce ei kuitenkaan tahdo uskoa itseään hulluksi, saati sitten lääkkeistä olevan mitään hyötyä. Jotenkin hän uskoo, että nämä varjot ovat todellisia, eivätkä vain hänen vioittuneen päänsä aikaansaannosta. Tilannetta ei helpota yhtään se, että vanhemmat päättävät lähettää hänet Sword & Crossin sisäoppilaitokseen, joka on tarkoitettu tiukkaa vartiointia vaativille oppilaille. Koulu kuulostaa Lucesta vastenmieliseltä, eikä hän koe tarvetta sellaiselle hyysäämiselle. Kaiken lisäksi koulun muut oppilaat vaikuttavat lähes mielenvikaisilta sosiopaateilta Luceen verrattuna. 

Uuteen kouluun on kuitenkin totuttava, sillä se tulisi nyt olemaan Lucen koti seuraavan vuoden ajan. Omituisia ihmisiä käytävien täydeltä virtaava koulu hämmentää, mutta samalla kiehtoo Lucea. Muutaman uuden ystävän saatuaan hän tuntee olonsa hieman kotoisammaksi, vaikkea oppilaitosta kodiksi voikaan kutsua. Eniten päänvaivaa kuitenkin aiheuttaa salaperäinen poika, joka tuntuu vihaavan Lucea alusta alkaen, ennen kuin he ovat ehtineet vaihtaa sanaakaan. Tämän salaperäisen pojan nimi on Daniel, jota jopa Lucen ystävä Penn pitää outona. Tyttöjen tutkiessa pojan tietoja he eivät tunnu löytävän hänestä halkaistua sanaa. Kaikkein hämmästyttävintä on se, että hänen opintorekisterinsä, johon Penn pääsee käsiksi, on aivan tyhjä. Kuka Daniel oikein on? Miksi hän vihaa Lucea? Onko hän oikeasti edes olemassa? Pian hän kuitenkin saa huomata, ettei Daniel häntä oikeasti vihaa.

"Luce ja Daniel seisoivat ja tuijottivat enkeliä. Molemmat tiesivät, että se oli tulossa alas. Enkelin pää kumartui hitaasti kohti heitä ikään kuin rukoillen - ja sitten koko patsas lisäsi vauhtia alkaessaan ryskyä alas. Luce tunsi Danielin kietoutuvan välittömästi ja tiukasti hänen lantionsa ympärille, ikään kuin kundi olisi tiennyt täsmälleen, mistä hän alkoi ja mihin päättyi. Danielin käsi peitti hänen päänsä ja pakotti hänet alas juuri, kun patsas kaatui heidän ylitseen. Täsmälleen siihen kohtaan missä he olivat seisseet."

Jos Daniel olisi vihannut Lucea niin paljon kuin tyttö luuli, ei hän luultavasti olisi pelastanut Lucea varmalta kuolemalta. Kaiken sen etäisyyden ja välttelyn jälkeen he olivat vain lähempänä toisiaan. Daniel vasten Lucea oppilatoksen nurmikentällä vieressään patsas, jonka aiheuttaman kuoleman he olivat juuri välttäneet. Mutta ennen kuin Luce ehti edes huomata, oli Daniel taas poissa. Pojan vältellessä Lucea tuntuu eräällä toisella kundilla, Camilla, olevan erityistä kiinnostusta ajautua Lucen seuraan. 

Lucen elämä pyörii kahden kundin ympärillä, eikä hän oikein tiedä kumpi häntä kiinnostaa enemmän: Camin itsestäänselvät huomionosoitukset, johon Lucen ei ole tarvinnut tehdä juuri mitään vai tavoittelemattomissa olevan Danielin mystinen ja ajatuksia riipaiseva läheisyys. Danielin mysteeriä selvittäessään Luce ajautuu menneisyyden mutkikkaisiin kiemuroihin ja saa tietää asioita, joiden kuvitteli olevan vain satua ja mielikuvitusta. Mihin hänen pitäisi uskoa? Onko mikään, mitä hän näkee ja kuulee enää totta? Entä kestäisikö hän enää elämää ilman Danielia?

Lauren Katen teos Langennut on riipaiseva kertomus yliluonnolisesta rakkaudesta, menetyksestä, pelosta ja ahdistuksesta. Kirjaa lukiessa vedin monta kertaa syvään henkeä ja ajattelin mielessäni, että eihän tämä nyt näin voi mennä. Kohtaloaan uhmavat päähenkilöt Luce ja Daniel kiehtovat salaperäisellä menneisyydellään, eikä kirjaa voi siten jättää lukematta. Lopulta kuitenkin kaikki päättyy ainakin melkein hyvin.

"Hän hautasi kasvonsa pojan olkapäähän. Ja vaikka totuus yhä pelotti häntä, Danielin syleily sai hänet tuntemaan, että meri oli vihdoin löytänyt rantansa ja matkaaja palannut pitkältä, vaikealta, kaukaiselta taipaleelta - palannut vihdoin kotiin."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti